Hyvä idea

Joskus jollakin välähtää, ja tällä kertaa se oli jäsen Taru. Meillä muilla oli semmoinen tylsä "perusidea", että kierretään Kotkan saari kimpassa, koska nyt se taas onnistuu jäiden lähdettyä. Taru kuitenkin ehdotti, että voitaisiinko me tehdä stoppi Kuusisessa, ja käydä lohisopalla? Tämähän oli aivan loistava idea. Siitäkin huolimatta, että lähtiessä kenelläkään ei ollut mitään hajua, että onko siellä rantautumispaikkoja, vaiko ei. Monesti on melottu ohitse, mutta eipä ole tuollaiseen tullut kiinnitettyä huomiota.

Aurinko paistoi, keli oli täysin pläkä ja meno melkoisen leppoisaa. Jotenkin minulla on semmoinen kutina, että tästä kaudesta tulee leppoisa. Ei haittaa. Olen tainnut päästä sen vaiheen ylitse, missä tuijotetaan vain kauhottuja kilsoja. Tajusin sen siinä vaiheessa, kun uusin tonnarilista julkistettiin. Huomasin unohtaneeni ilmoittaa omat kilsani sinne, eikä harmittanut yhtään. Aivan sama, kauhoin yli tonnin kaudella 2016 ja kukaan ei sitä minulta vie pois, vaikkei siitä lehdessä olekaan merkintää. Ja mitä väliä sillä loppupelissä on, meneekö se tonni rikki vaiko ei? Pääasia on, että nauttii vesilläolosta, luonnosta, hyvästä seurasta jne. Kaikki edellämainittu kuitenkin pienellä disclaimerilla: "Ehkä, ei uskalla luvata vielä". Ehkä se tonnin rikkominen alkaa taas kummitella jossain vaiheessa kautta, ja on "pakko" kasata kilsoja. Virallisestihan minulle kuitenkin riittää se, että "voitin" Antin viime vuoden kilsoissa. Vanha äijä näytti juniorille, ehe-he. Terkkuja) ;-)

Anyway, takaisin tähän reissuun. Meno oli siis leppoisaa, ja jotkut ehtivät käymään vaakussa etsimässa geokätkätköjäkin, ennen lounastaukoa. Ihan hauskaa puuhaa, jos ei muuta ajankulua keksi. Pari kätköä olen käynyt itse hakemassa, mutta ei ole syntynyt intohimoa. Tosin olen miettinyt, että voisin itse tehdä geokätkön, melojan vinkkelistä. Voin luvata, että eivät ole helppoja, jos semmoisen joskus saan aikaiseksi <evil gril>.

Anyway, takaisin tähän reissuun. Lounaspaikka oli valittu ja rantauduimme yrittäjän kelluvan saunan terassille. Ylämäki oli melkoinen, mutta onnistui jotenkin. Timo kehui, että minun rantautuminen muistutti kovasti hylkeen, tai norpan rantaumista. Minä siihen, että kuten peruskurssilaisillekin aina olen sanonut "Tämä on semmoinen laji, että tyylipisteitä ei jaeta, kunhan pääsee kuivana rantaan". Lähtö tosin oikeasti arvelutti hieman, se mäki oli kuitenkin siellä odottamassa. Se olisi kuitenkin tulevaisuuden murhe, nyt sitä soppaa ... nälkä!

Eikun baariin, eikun siis kalaravintolaan, joka oli melkein täynnä. Onneksi löytyi tilaa, ja vaikka rymistelimme sisään kuivapuvuissa, niin aika vähän niitä ihmeteltiin.

Soppa oli hyvää, ja suolaa oli just eikä melkein. Johtui kuulemma siitä, että se oli _meri_lohesta tehtyä soppaa. Joopa-joo, mutta tulen taatusti toistekin. Monesti on ollut aikomus, mutta aina se on jäänyt jostain syystä.

Lounaan jälkeen takaisin vesille. Siellä odotti se aika korkea laituri, ja olisihan se ihan kiva päästä paatiin ns. kunnialla. Varsinkin, kun huomasin kuivapukua päälle nykiessä, että hihojen mansetit ovat vaihdon tarpeessa. Voi olla, että minulla on  ns. semi-kuivapuku juuri nyt. Anyway, vaikka olin henkisesti varautunut jopa uimakeikkaan, niin loppujen lopuksi paattiin könyäminen oli ihan helppoa. Kuivin jaloin paattiin, ravintolan terdelle kerääntyneen yleisön suureksi pettymykseksi? :-)

Eikun matkaan, ja Kotkan saari ympäri. Ensimmäinen kerta tällä kaudella, mutta ei taatusti viimeinen. Oli tosi hieno keikka, ja sääkin suosi. Sade alkoi kunnolla vasta, kun olin himassa. Kiitos kaikille seurasta, tästä tulee hieno kausi \o/

On siis kevät, lopultakin

Kamera oli valmiina siltä varalta, että joku olisi uinut, mutta ei tällä reissulla

Jotkut hakivat geokätköä vaakusta, toiset odottivat ;-)

8€ edestä parhautta

Kukaan ei kaatunut, vaikka ei tuo nyt ihan helpoin lähtöpaikka ollut. Aika korkea "laituri".

Pientä huollon tarvetta havaittavissa.

Kaksi kertaa on kuulemma yritetty nostaa, mutta eipä ole onnistunut. Harmillisesti laiturin vika slotti, eli niin kaukana rannasta, että ei ylety nosturi vaikka kuinka kurottaisi. Onnea nostoyrityksiin. Koko talven on tosin muhinut meressä, että tuskin tuosta enää menopeliä saa. Ainakaan pienellä työllä.

Aurinkoa ja tuulta

Kauden toinen päiväretki, ja samalla toinen päiväretki Lehmäsaareen. Jonne siis ei voi mennä ilman, että mukana on makkaranpaistotarpeet. Seuraakin löytyi, kiitokset siitä Timolle ja Antille.

Menomatka meni ihan itsestään. Myötätuuli, aurinko paistoi ja sillai. Aurinko paistoi jopa siinä määrin, että meinasi iskeä lämpöhalvaus, vaikka omasta mielestä olin laittanut ihan maltillisesti vaatetta päälle.

Kotimatkalla olikin sitten toinen meininki. Koko matkan vastatuuli ja siinä otettiin äijästä mittaa. Oli pakko mennä suoraan vastatuuleen, koska muuten sorti liikaa. Jos piti pienenkin tauon, kajakki pysähtyi kuin seinään ja sen liukuun saaminen oli oma urakkansa. Kunhan sen sai ensin taas käännettyä oikeaan suuntaan. Tasoitustakin annoin riittävästi. Ei ehkä ollut fiksu idea pelata edellisenä iltana aamu kolmeen pleikkaa, ja nautiskella siinä samalla aikuisten virvokkeita. Varsinkin kun tiesi, että aamulla lähtö 20km lenkille. No tulipahan tehtyä, vaikka onhan tässä joskus kierretty Kirkonmaa wapun päivänä, ei niin kauhean pirteässä kunnossa. Eli väsymys painoi, äijä piiputti, mutta silti päästiin perille. Mitä opin tästä? Tuskin yhtään mitään.

Pieni tekniikkavirhe riivasi, mutta eiköhän se saada hiottua pois. Saattoi tietysti johtua em. väsymyksestä, tai siitä, että meloin hanskat kädessä. Matkalla vajalle kurvasin Motonetin kautta ja nappasin Ice Grip neopreenihanskat mukaani. Yleensä melon kylmän veden aikaan pelkästään melarukkasilla. Niiden kanssa kuitenkin tuppaa kädet kastumaan, jos/kun vettä valuu melan vartta pitkin. Nyt tuli mieleen, että lenkki on sen verran pitkä, ja tuuli saattaa nousta, joten parempi varautua. Kädet pysyivät lämpöisinä, eikä tullut tiskaajan sormia. Ote melaan on kuitenkin niin erilainen, että mieluummin melon ilman hanskoja. Nyt piti usein katsoa sinne lavan suuntaan, että mitä olen tekemässä, kun ei näppituntuma oikein toiminut.

Jäi se seuraavan päivän suunniteltu lenkkikin tekemättä. Laiskotti ja Kotkan saarella käynyt tiedustelija ilmoitti, että Kantis on vieläkin jäässä, eli ei pääse vielä Kotkan saaren ympäri. Joka oli siis reitti jota olin suunnitellut SU päivän ratoksi. Voisiko joku Etukylän sankari käydä ajamassa siihen väylän? Kiitos...

Pooloallas on vielä enimmäkseen jäässä, mutta löytyi kajakin mentävä railo.

Antti liittyi mukaan matkalla.

Joutsenia oli jo paljon.

Antti leikkimässä jäähakkujen kanssa.

Retro

Kotirantaa kohden, mihin se aurinko hävisi?

Talven viimeisiä muistoja

Tauolla Katariinassa.

Jee!

Kevät on myöhässä, ainakin näin melojan vinkkelistä. Tai ehkä tänä vuonna ollaan lähempänä sitä normaalia tilannetta, en tiedä. Yhtä kaikki, jäässähän tuo on ollut, eikä pussista pääse vieläkään sokeritehdasta pidemmälle. Vesille olen ehtinyt nyt pari kertaa ja lystiä on ollut, vaikka keli onkin ollut melko hyytävä.

TO paistoi aurinko, mutta keli oli muuten hyytävän kylmä tuulen takia.

SU päiväksi sain seuraa, aurinkoa ei näkynyt, mutta oli tyyntä ja tarkeni paljon paremmin, kuin TO.