Muinaistulet 2015 - loppuretki

Kun leiri oli pystytetty, ja kiireellisimmät kuulumiset vaihdettu, oli aika lähteä kylille. Olimme etukäteen miettineet Kaunissaaren Vajaa ja yksimielisellä päätöksellä se jäi tälläkertaa väliin. Ketään ei vaan oikein napannut ajatus. Tänä vuonna vajalla ei lisäksi ollut tarjolla muinaistulien aikaan Ala Cartea, eikä buffan sisältöä oltu kerrottu riittävän selvästi etukäteen. Terveisiä vaan sinne yrittäjän suuntaan, että jos on tarjolla buffet, niin sen sen sisältö on kerrottu tarkalleen jossain. Ei mitään sepostuksia, että "buffassa tarjolla meidän kuuluisaa lohisoppaa, salaatteja ja monenlaisia kalaherkkuja". Menimme siis (saman yrittäjän) kahvilaan pizzalle. Kohtuullisen odottelun jälkeen pizzat saapuivat, ja hyvää oli.

Silmämääräisesti väkeä oli vähemmän kuin viime vuonna, mutta ehkä se siitä vilkastui iltaa kohden. Emme jääneet katselemaan hulinaa, vaan suuntasimme takaisin leiriin, mutkan kautta. Rouvat tekivät vähän pidemmän lenkin, eli pohjoiskärjen kautta, ja minä kävin Antin kanssa tutustumassa hautausmaahan.

Ilotulitus alkoi 23:00 ja tällä kertaa meillä oli taatusti saaren paras paikka sen katseluun. Tuulen takia lautta, jolta raketit ammuttiin, jäi aivan meidän leirin edustalle, muutaman sadan metrin päähän. Mikäs siinä oli jyskettä katsellessa, komeeta oli. Täysikuun takia ei ollut toivoakaan, että linnunrata tulisi näkyviin, joten ilotulituksen jälkeen unta palloon.

Koska rouvilla oli iltapäivällä menoja, olimme sopineet, että SU aamusta lähtö joskus 09-10 välissä. Aika tarkalleen 10:00 oli leirit kasattu ja porukka kajakeissa. Sama kolmikko + Antti lähti kotia kohden, kun kahdella melojalla vielä retki jatkui pari yötä.

Jos tullessa oli vastatuuli, niin nyt päästiin menemään niin tasaisella, kun Äyspäällä on mahdollista. Matka joutui ja yksi rahtilaivakin kiritti menoa vielä pikkuisen, joten taukopaikalla Harvassaaressa oltiin hyvissä ajoin. Harvassaaresta Antti jatkoi suoraan Mansikkalahteen, ja me puolestamme kohti vajaa.

Taukoa pitäessä tuuli oli noussut, mutta ei ehtinyt nostamaan suurempaa aaltoa. Päästiin kuitenkin laskettelemaan Kivenkorvansalmeen myötätuulessa. Vajalla taas rutiinit ja jälleen kerran yksi reissu takana. Ei yhtä vaiherikas kuin viime vuoden muinaistulet, mutta ehkä parempi niin. Viime vuonna oli ehkä jo vähän liikaakin äksöniä.

Hieman haikein mielin purkasin kajakkia, koska tämä saattoi olla tämän vuoden viimeinen yön ylitse ollut retki, mutta se jää nähtäväksi.

Pizzan ja vohveleiden odottajan aika on pitkä. Taustalla vaihdetaan näköjään kohteliaisuuksia sormimerkein.

Täysikuu

Katja on ihan kuutamolla, eheheeee ;-)

Tulenjohtotorni oli edelleen paikoillaan.

Vanessa atalanta

"Tuleeko tuolta laiva?" - "Ei, se on iso valkoinen kivi, jonka päällä on nuotio."

Antilla oli vahva mielipide allekirjoittaneen tavasta "parkeerata" kajakki tauon ajaksi. Kuva ei oikein onnistunut, mutta pakko laittaa se tähän silti, jos saisi vielä houkuteltua esiin jälkijupinaa ;-)