Kaunissaaren muinaistulet - menomatka

Vaikkei sitä KoMe toimintansuunnitelmassa luekaan, niin tapana on (kuulemma) ollut aina mennä Kaunissaareen muinaistulille ilotulitusta katsomaan. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus. Alkuviikosta näytti siltä, että pääsee pystyttämään leiriä kaatosateessa, mutta sade ei estä melontaretkeä. Meloessa kastuu, piste. Kova tuuli voisi kuitenkin pistää suunnitelmat uusiksi, joten tuuliennustetta sai hieman jännittää.

Viikonlopuksi säätiedotus lupasi selkenevää, joka ei tietystikään haitannut meitä yhtään ja tuulenkin luvattiin pysyvän maltillisissa lukemissa. Lauantai-aamuna keli oli pilvinen, mutta ei satanut, eikä juurikaan tuulta. Ei muuta kuin tavarat autoon ja kohti vajaa. Yksi reissuun lähtevistä melojista oli varannut meille pöydän Kaunissaaren Majalta (kiitos vielä kerran), joten muonitus olisi tällä reissulla kunnossa. Tästäkin huolimatta survoin mukaan muonaa, vaikka useamman päivän reissua varten. En yksinkertaisesti viitsinyt lajitella mitä jättää, ja mitä ottaa mukaan. Mitä väliä, kun kaikki kuitenkin mahtuu heittämällä kyytiin, ja kajakkikin on vakaampi kunnon lastissa. Jos vaikka sattuisi aaltoja matkan varrelle. Olihan meillä kuitenkin edessä Äyspään selän ylitys, kahteen kertaan.

Mukana oli myös ensimmäistä kertaa retkelle lähtijöitä, joista ainakin yhden uskoa koeteltiin, että mahtuvatko kaikki tavarat kyytiin vaiko ei. Kyllä ne mahtuvat, kajakki vetää uskomattoman paljon tavaraa.

Noin 2½ IKEA kassillista tavaraa, saa survoa.

Eikä tehnyt edes tiukkaa.
Myönnetään, että Bigfoot on aika tilava paatti, mutta kajakki kuin kajakki vetää tavaraa taatusti enemmän kuin mikään rinkka. Miksi kantaa tavarat selässä, kun ne voi viedä näinkin? ;-)

Retkueemme pääsi matkaan jopa hieman etuajassa (todella poikkeuksellista), joten keulat kohti Äyspäätä ja Kaunissaarta. Taukopaikan päätimme suunnitella matkan edetessä.

Äyspäällä oli suht tyyntä ja tuuli tuli poikkeuksellisesti "selän takaa", eli koillisesta. Päätimme mennä suorinta reittiä, Selkäkarien kautta.

Selkäkarit, emme rantautuneet, mutta pidimme pienen ruoka-/lepotauon karien suojassa.

PIlvistä, mutta ei onneksi sada

Tämä on kai sellainen tutkassa näkyvä merimerkki?

Piti hetkisen odotella, että tämä ehti alta pois.

Taustalla kohteemme Kaunissaari

Matka joutui ja koko menomatkaan meni aikaa lopulta noin 3h 15min, vaikka odottelimme noin vartin, että rahtialus meni meidän edestä. Sitä se myötätuuli teettää.

Tuonne niemenkärkeen leiri, mutta rantautuminen toiselta puolelta.

Kalusto "esittelyssä". Kuvassa ei näy jo aikaisemmin tulleet kaksi kajakkia.

Kaikki turvallisesti perillä Kaunissaaressa, ei kommelluksia. Nyt leiri kasaan ja sitten kylille, eli jatkoa seuraa kunhan taas ehdin.